perjantai 30. maaliskuuta 2012

-

Varoitan, nyt tulee tilinauha. Sen muste voi olla osittain katkeruuden suttaamaa, osittain liioittelevaa, mutta olen hautonu näitä asioita jo jonkin aikaa, joten ehkä annamme anteeksi.. Lisäksi poraaminen alko tänä aamuna 7.30, tasan, kerrankin ku ois nukuttanu. Joten..

Asiani koskee nettideittailua. Pahoitan palstoilla mieleni toistuvasti, koska:

1. Ihmiset ei osaa kirjottaa sellasia viestejä, jotka sais miun mielenkiinnon heräämään. Oon valehtelematta saanu parin kuukauden aikana kymmeniä Amorin sokkona räiskimiä nuolia, joissa lukee kutakuinkin "moi sun ilmotus kosketti muo haluisin tutustuu paremmin rohkeesti vaan kuva löytyy! t make". Tekisi mieleni vastata:

- Moi Make. Olet sadaskolmaskymmenes hakija, joka kertoo ilmoitukseni olleen hyvä. Tiedän, että se on hyvä, ei sitä tarvitse toitottaa. Mutta mitäpä luulet, millaisen vaikutuksen olisit minuun mahtanut tehdä, jos olisit aloittanut vaikkapa kertomalla jotain päivästäsi? Vaikkapa siitä, mitä jännää näit tänään tai miten iltaruoka onnistui? Olisit vaikka jollain tavalla yrittänyt, tai mikä parempi, ikään kuin vahingossa tuonut persoonasi esille viestissäsi?

Ja entäpä kuva sitten? Jospa olisit vaikka laittanut sen viestisi liitteeksi - minua kun ei paljonkaan lämmitä tieto siitä, että sinulta se kuva löytyy. Olisipa kiva, jos vastaisin sinulle, että lähetä se kuvasi, kiinnostuin sinusta, ja sitten kun näkisin naamasi, haluaisinkin luikkia pakoon. Olisiko se sinusta ylentävä kokemus? Minusta ei. Parempi, jos voisin tehdä päätökseni yhden ainoan viestin perusteella. Ja teinkin kyllä. Ei päättynyt hyvin, ei.

Ja vielä yksi juttu: käytit sanoja "tutustua paremmin" ilmaistaksesi halukkuutesi kanssakäymiseen kanssani. Kysynpä vain, miten voi tutustua "paremmin", jos ei ole vielä tutustunut lainkaan? Eikö pitäisi aloittaa siitä, että esittäydymme toisillemme? Olisit vaikka pyytänyt kahville ja sanonut, että aiot työntää tuolin pyllyni alle!

2. Ihmiset ovat kohtuuttomia. Miksi liki 40-vuotias mies kirjoittaa miulle nimimerkillä "fak_badi"? Miksi sen ikäinen lähestyy parikymppistä? Miksiiii? Tekisi mieleni vastata:

- Moi fak_badi. Miksi kuvittelet, että haen seuraa täältä, jos uskoisin löytäväni oman rintsini ikäluokkasi juntturoista? Menisin ehkä pubiin, jos uskoisin rakkauteen kaltaistesi kanssa. Hankkiutuisit ikäistesi seuraan, niin sinulla voisi käydä ns. fläpänderi. Miulla on ihan omakin isi.

3. Ihmiset valittavat ja vonkuvat. Viesti aloitetaan marttyyrin viitta liehuen tyyliin "moi rekkauduin tänne ihan vaan sun takii, koska lukiessa sun viestii mä itkin läppärin paskaks! sun on pakko vastaaaaa mulle tai mä hyppään kuokkalan sillalta alas vastaa pliiiiis! jos suo ei kiinnosta ni ilmota siitä mulle, koska sitten mä tiijän etten enää oota sun viestii. oon täällä vaan sua varten." Tekisi mieleni vastata:

- Ks. kohdan 1 vastaus. Ja suorista selkäsi. Ja opettele manipuloimaan sopivasti. Nainen haluaa haastetta ja itsevarmuutta, ei mitään lapasta. Enkä voi vastata kaikille, joista en kiinnostunut, koska miulla on muutakin elämää kuin nettideittailu. Sori.

4. Ihmiset eivät osaa kirjoittaa. Tämä harmittaa, koska uskon, että aika moni potentiaalinen mies jää huomaamatta - tai mikä pahempaa, aiheuttaa suunnatonta ärsytystä - koska oma seulani on niin tiukka. Verkkoympäristössä tärkein ajatusten high way on kielellinen ilmaisu. Jos se tökkii, on väylä tukossa välittömästi. Eiväthän kaikki voi olla mitään sheikspierrejä, mutta herraisä, miksei koulussa opeteta käyttämään isoja ja pieniä kirjaimia tai kirjoittamaan sanoja tarvittaessa yhteen? Ja miksi olen syntynyt pilkunrakastajan pöksyihin? Voihan älykkyyttä kai löytyä sellaisestakin, jonka vahvimpia taitoalueita ei ole sanallinen ilmaisu - vai voiko? Toisaalta nanofyysikot ei noin muutenkaan kamalasti sytytä.. Tekisi mieleni vastata:

- Anteeksi, mutta äo:si tökkäsi sensoriin. Et tullut valituksi.

5. Muutoin kaikin puolin sopivat ihmiset eivät miellytä silmääni. Olen nirso, ja etsin täydellisyyttä. Se on minun ongelmani, mutta ei ole. Miksen muka saisi vaatia mahdolliselta parisuhteeltani kattavaa tyydyttävyyttä? Tekisi mieleni vastata:

- Pinnallisuuteni nolottaa miua niin paljon, että annetaan olla.

6. Pyörin edelleen nettideittiympyröissä kuin kuula kipossa. En edelleenkään ole löytänyt mitään mielenkiintoista.

Poraus jatkuu yläkerrassa, vaan ei meikäläisen kamarissa. Jännittävää.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

-

Tarvitaan köyttä, paksua köyttä. Ja nahkahanskat, ettei sormet mene nilelle kun sen köyden sitoo kiinni.

Vois luulla, että hautoisin jotain itsetuhoisia ajatuksia. Ehei, päinvastoin. Yritän tässä suojella itteäni ja muita.

Parasta ois vaan sitoa ittensä sängynpäätyyn kiinni. Ja tehä helkkarin tiukat solmut.

Tai oikeastaan voisin käyttää kettinkiä. Ja nielaista avaimen.

Ja sitten huutaa aamulla tosi kovaa, että "Tuokaa sitä puuroa, miulla on näläkä!"

Ja sitten ovesta tulis omilla avaimilla sisään kuus remonttireiskaa. Ja. Sitten..

Juu ei. Kyllä sen pitäs olla köyttä.

-

Lujien onnenpotkujen alkuviikko.

Nyt pidetään peukkua..

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kesäaika

Miksei hölmö voi nukkua?

Olin jo illalla riemuissani, kun Uutisvuodon juontaja sanoi, että muistakaa niitä kelloja kääntää ensi yönä. Jes, saa nukkua tunnin vähemmän, eikä tarvii aamulla yksinään odotella maailman heräämistä ihan niin kauan!

No, ihan tämmöstä en kuitenkaan toivonu. Heräsin vähän yli neljän (siis uutta aikaa vähän yli viiden - luojalle kiitos, en tuntenu itteäni ihan niin kaistapäiseksi) ja rupesin puuhaamaan elossaoloni takeeksi kaikkea mukatärkeetä.

Nyt on olo ku junan alle jääneellä. Saa nähä mitä tän päivän projektista tulee. Ei ainakaan liene ongelmia siinä, miten sais ilmeensä aidoksi. Nyt ei nimittäin pysty teeskentelemään, että kiinnostaa - ja eilen kun piti kovasti yrittää näyttää just siltä, ettei yhtään kiinnosta. Ja sähisevältä kissalta ja Bonnien ja Clyden Bonnielta ja siltä, että laukee.

Onpahan jotain..

Oispa kesätöitä. Tai ku pystys olemaan ees pari tuntia ajattelematta sitä, ettei niitä oo.

Oispa syli.

Oispa vaikka mitä..

perjantai 23. maaliskuuta 2012

-

Joskus epäilen olevani vähän maanis-depressiivinen. Tai siis ei, kun elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä.

Nyt ei olla menossa kovin jyrkässä nousussa.

Istun jarrun päällä, ettei vauhti kiihtys kovin kovaksi. Hyvät yöunet nyt ja ehkä aamulla lenkille, jos ei sada kovasti lunta. Onhan tästä piristyttävä.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Paska

Voi Paska.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

-

Mitä voi tehdä huomattuaan rahankäyttönsä riistäytyneen käsistä?

...

TUHLATA LISÄÄ!

Ps. En ihan kauheasti tykkää siitä, että yläkerran asukin wc-toimien äänet kuuluu niin selvästi miun nojatuoliin. Ei sitä vaan voi olla kuuntelematta. Ymmärrän kyllä viemäriputkiston kohinat, mutta että senkin kuulee, onko maha kovana vai ei..